MUISTOISSA

Hollimäen Pekko, käyttöominaisuuksiltaan mielestämme ihanteellinen metsästyskaveri. Ei jätä isäntää, mutta otuksen löydettyään pysyy haukulla pimeään saakka. Pekolle on ammuttu 110 näätää ennen sen seitsemättä syntymäpäivää, josta asiaan perehtyneet ymmärtävät arvon. Lisäksi se on jäljestänyt myös useita muita pienpetoja ja hirvillekin oli taipumusta haukkua nuorena. Sitä ohjattiin tietoisesti pienpetopyyntiin pennusta saakka, jonka vuoksi hirvihaukut katkaistiin ja linnunpyyntikin kärsi. Vanhoilla päivillään se on alkanut haukkua metsälintuja kauniisti. Se on hyvä hakemaan ja löytämään, eikä ole jättänyt tuoretta jälkeä kesken vaan mennyt aina kaikkensa antaen perille saakka. Pekko saa nykyisin asua narttulaumamme kanssa samassa häkissä ja tuntuu viihtyvän. Metsällä se käy yhä, mutta totisin pyynti on ohi. Luonne sillä on erinomainen, ystävällinen kaikille ihmisille eikä se muille koirillekaan ärise.

2009 Pekko on lopetettu 3.11. Sillä oli keuhkoissa kasvaimia, eikä meille jäänyt muuta vaihtoehtoa, kun antaa viimeinen piikki. 12,5 vuotta oli kuitenkin hyvän mittainen koiranelämä. Monessa se oli mukana.

Pekko KoiraNetissä